Isänpäivälounaalla

Hyvää isänpäivää! Tänään vietettiin siis U:n isin ensimmäistä isänpäivää, oli kyllä mukava päivä.

Päivä aloitettiin tietysti aamiaisella, U maistoi ensimmäistä kertaa tomaattia ja vanhoina tuttuina mukana olivat luumu ja kanamuna. Tomaatti oli ihan hitti! U tutki tomaattia hyvin tarkasti sormillaan ja imeskeli ja pureskeli sitä hartaasti. Tänään pojan syömisessä oli jo paljon enemmän pureskelua ja sitä myötä myös enemmän kakomista. Sai paljon paloja suuhun, mutta todennäköisesti kaikki tippui vielä ulos. Tuntuu että ihan muutamassa päivässä käsien motoriikkakin on jo ottanut harppauksen eteenpäin, luumukaan ei enää yhtään luistellut karkuun.

Olen tässä yrittänyt muutamana aamuna valmistaa kananmunaa U-ystävälliseen tapaan. Olen kokeillut pannulla pyöreän muotin sisällä paistamista sekä uunissa pikku vuoassa paistamista ja sen paistoksen ”tikkumaiseksi” paloittelua. Kumpikin noista tavoista sai aikaiseksi melko helposti hajoavaa munakasta. Tänään sitten keksin laittaa rakenteeltaan rikotun kananmunan muffinssivuokaan ja uuniin. Siitä tuli täydellinen! En tajunnut katsoa kelloa, mutta paistoin sitä sen aikaa että se kohosi sellaiseksi ilmavaksi. Englanniksi sanottaisiin että se oli puffy, tiedätte varmaan mitä tarkoitan. Siitä tuli juuri sopivan kokoinen ja kiinteä U:n käteen. Kokeilin rikkoa toiseen vuokaan kananmunan rikkomatta sen rakennetta. Siitäkin tuli ihan hyvää (ja hassun näköistä!), mutta ei toistaiseksi ehkä U:n käteen sopivaa. Äiti söi sen sitten itse. Lisäksi sitä oli vaikea saada ehjänä pois vuoasta.

Tässä U ottamassa käsittelyyn hyväksi havaitun muotoisen kananmunan

Isänpäivän kunniaksi kävimme tänään isänpäivälounaalla ihan ravintolassa. Äiti oli tohelo ja unohti ihan kaiken tarpeellisen kotiin, kuten harson (!), ruokailualustan ja käsi- ja naamapyyhkeet. Kukka- ja parsakaalieväät sentään muistettiin ottaa mukaan. Ja onneksi mukaan otetuissa rattaissa sattui olemaan harso. U söi sitten kaalejaan sekä vasikanpaistia. Oli niin hassun näköistä kun paistinpala jäi roikkumaan pojan suusta, se ilmeisesti jäi kiinni hampaisiin :D Syöminen ei oikein jaksanut kiinnostaa tänään. U oli siinä vaiheessa jo melko väsynyt, tuoli oli vähän huono ja ympärillä oli vaan kaikkea tosi paljon mielenkiintoisempaa. Siispä U vietti suurimman osan ateriaa jonkun sylissä ja lopulta meni päikkäreille rattaisiin. Tosi kiltisti kyllä käyttäytyi, hieno poika!