Tänään aamulla sitten testattiin eilen tekemääni
omena-päärynäkompottia. Laitoin sitä kaurapuuron sekaan ja ai vitsit kun U
tykkäsi!! Poika ei
yhtään malttanut odottaa että saisi lusikan käteensä kun piti vaan saada puuroa suuhun nopeasti. Yleensä U ei halua koskea
puuroon käsillä (paitsi muutama päivä sitten hänellä oli ’en syö lusikalla’-päivä
– tietysti silloin kun oli mustikkapuuroa!), mutta nyt kädetkin kelpasivat
apukeinoksi kun lusikalla syönti oli liian hidasta. Olisin laittanut tähän pikku videon U:n syömisestä, mutta en saa sitä ladattua tähän :/
Tuosta puuron syönnistä, nykyään meillä siis syödään puuro
sillä tavalla, että äiti täyttää lusikan ja laittaa sen lautaselle josta U sen
sitten ottaa ja vie suuhun. Ajattelin että sillä tavalla voisi pikku hiljaa
alkaa opettelemaan ihan oikeaoppista lusikan käyttöä. U osaa homman tosi
hienosti, paitsi tänään kun oli niin kiire saada se lusikka suuhun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti