Kehitystä havaittavissa

U on selvästi kehittynyt ruokailutaidoissa nyt ihan muutaman päivän aikana, tai ehkä lähinnä ruuankäsittelytaidoissa. Käsien motoriikka on alkanut kehittyä siten, että nyt U saa jo otettua asioista sormilla kiinni eikä pelkästään nyrkillä. Ei nyt mistään pinsettiotteesta voi vielä puhua, mutta siihen suuntaan ollaan menossa. Parina päivänä olen huomannut U:n tutkivan käsiään samalla tavalla kuin silloin 3 kuukauden ikäisenä kun kädet löytyivät. Tarkkaavaisesti tuijottaa käsiään ja samalla heiluttelee sormia. Lelujen tuoteselostelaput ovat myös tätä nykyä kova hitti. Niistä U yrittää saada kiinni pelkillä sormilla nyrkin sijasta, se on niin hassun näköistä kun sormet sojottavat minne sattuu ja poika keskittyneesti yrittää saada niitä siirrettyä sinne minne haluaa.

Leluja U on jo ainakin kuukauden ajan osannut siirtää kädestä toiseen, mutta ensimmäisen kerran tänään huomasin U:n tekevän niin ruualle. Aikaisemmin broilerin ja possun fileesuikaleet olivat U:lle vähän haasteellisia, koska niistä ei jää nyrkin ulkopuolelle juuri mitään. Tänään U sitten yhtäkkiä osasikin ottaa broilerin suikaleen vasempaan käteensä ja siirtää sen oikeaan ja vieläpä ottaa palasta kiinni vain oikean käden sormilla, niin että suurin osa palaa jäi käden ulkopuolelle. Ei saisi tuijottaa kun vauva syö, mutta oli se niin kiehtovan näköistä! Ensimmäistä kertaa käytti myös molempia käsiä ruuan suuhun viemisessä.

Myös pureskelu on kehittynyt tosi paljon, alussa ruokatikuista oli päät järsitty, mutta nyt muutamana päivänä pöytä on ollut täynnä pieneksi silputtua ruokaa. Tähän on varmaan päästy yhteistyössä käsien käytön ja pureskelun kehittymisen kanssa. Pienempiä ruuan palasia U ei saa vielä kovin hyvin poimittua käteensä, tai saa käteen nyrkin sisään mutta ei sieltä suuhun. Ainakin ruokasilpun kautta on helppo seurata pinsettiotteen kehittymistä!

Olen miettinyt, että johtuuko tämä yhtäkkinen harppaus kehityksessä siitä, että ruokailua on nyt kuukausi takana vai siitä, että U täytti 6 kk. En tiedä onko vasta 6 kk iässä aloittaneilla sormiruokailijoilla alku yhtä hidasta kehitystä? Onko se se 6 kk ikä jonka jälkeen tämmöisiä asioita on mahdollista alkaa oppimaan vai liittyykö oppiminen harjoitukseen ja tulee kaikilla vasta jonkin aikaa sormiruokailun aloittamisen jälkeen? En tiedä, lähipiirissä ei ole muita sormiruokailijoita joihin voisi verrata.

Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että pystyn melko hyvin arvaamaan milloin U nielee jotain ruokaa. Väristyksiä ja yökkäysilmettä ei enää tule, mutta yleensä ruokaa niellessä U tekee ihmeellisen ”hääh”-äänen, ikään kuin pienen huokauksen. Luulen että sekin liittyy outoihin tuntemuksiin nielussa, luultavasti ne niellyt palaset eivät ole aina ihan pieneksi pureskeltuja.

Eilen meille myös rantautui uusi omituinen ruokapöytätapa, murina! En ole vielä osannut yhdistää mihin murina liittyy vai onko se vaan jotain mikä ei sinänsä liity mihinkään. Hassun kuuloista kyllä!

Huomasin, että en ole pitkään aikaan kirjoittanut mitään varsinaisesta syömisestä, tai siis kuvannut yhtään ateriaa, että mitä on syöty. Valokuvaaminenkin on vähän hiipunut siitä alusta, lähinnä koska nyt aletaan olla tilanteessa jossa suurta osaa meidän päivittäisessä käytössä olevista - ja vähän muistakin - ruoka-aineista on kokeiltu. En jotenkin saa U:sta syömisen aikana hyviä kuvia, tai siis sellaisia missä olisi joku hassu ilme tai näin. Vauva syömässä on nyt jo melko nähty, niin tuntuu turhalta niitä kuvia enää ihan hirveästi räpsiä. Sama se on syökö vauva kuvassa porkkanaa vai broileria vai puuroa. Videota yritän muistaa välillä ottaa, siitä ehkä näkee selvemmin sen kehityksen.

Kävimme muutama päivä sitten U:n 6 kk neuvolassa. Pituutta ja painoa oli tullut hyvin ja epäilen että se oli se syy miksi neuvolan täti suhtautui niin hyvin sormiruokailuun. Olen ymmärtänyt, että jos painon nousun kanssa on minkäänlaisia ongelmia, tädit kehottavat heti syöttämään. Tosi ärsyttävää tosi monesta syystä, joita en nyt tässä jaksa/kerkeä/viitsi lähteä purkamaan. Olen valmistelemassa omaa postausta näistä asioista, jotka monesti ”tiedetään” väärin kiinteän ruuan aloitukseen liittyen.

Takaisin neuvolaan, pari kuukautta sitten täti (tyhmää kutsua häntä tädiksi, on nimittäin pieni hoikka tyttönen ja näyttää ihan 19-vuotiaalta) sivulauseessa mainitsi kiinteiden aloituksen ja silloin sanoin että aiotaan sormiruokailla. Täti näytti ihan ilahtuneelta ja ajattelin että hän varmaan tietää asiasta jotain. No, nyt kävi ilmi ettei ehkä tiedäkään.

Täti: Mitäs ruokia U on nyt sitten maistanut?

Minä: (nolona mietin miten sanoa, ettei olla ihan suositusten mukaan edetty) Kaikenlaisia hedelmiä ja kasviksia ja lihaa. Ai niin ja kaurapuuroa! (Neuvolan puuroinnostus kun lähentelee jo uskontoa…)

Täti: No hyvä! Oletko sinä itse ne kaikki tehnyt?

Minä: …??? Niin siis mitkä?

Täti: Ne kasvikset, vai oletteko käyttäneen kaupan valmiita?

Minä: ??? Siis…

Täti: Niin niitä valmiita purkkiruokia?

Sitten ystävällisesti kerroin tädille, että U ei siis syö soseutettuna kasviksiaan, vaan ihan kokonaisina. En tiedä oliko tuossa sitten joku väärinymmärrys, kun ei täti silti mitenkään järkyttyneeltä näyttänyt tästä kokonaisena syömisestä. Oli miten oli, olen iloinen että en saanut osakseni minkäänlaista tuomintaa tai käskyä alkaa syöttään. Sitäkin kuulemma paljon tapahtuu.

Purkkiruuista tulikin mieleen. Tässä ”Kuinka kasvattaa bebe”-kirjassa puhutaan siitä, kuinka ranskalaiset saavat kasvatettua lapsistaan niin kaikkiruokaisia. Ranskassa ravintoloissa ei ole lastenlistoja erikseen, vaan lapset syövät samaa kuin aikuisetkin. Syyksi tähän paljastuu se, että vauvojen ensimmäiset ruuat eivät ole mauttomia vellejä kuten Jenkeissä, vaan soseutettuja kasviksia kuten purjoa yms. Näin vauvat oppivat pienestä pitäen erilaisiin makuihin. Ranskassa äidit kuulemma innoissaan suunnittelevat keskenään, mitä herkullista kasvista vauva saa seuraavaksi maistaa. (Kuulostaa epäilyttävän paljon sormiruokailun idealta, vaikkakaan ei omin sormin syötynä)

Aloin sitten miettiä, että kun Suomessahan ei kuitenkaan suositella mitään riisivelliä ensiruuaksi, vaan täälläkin kyllä aloitetaan soseilla. Että miksi täällä sitten kuitenkin kasvaa nirsoja lapsia joille joka ravintolassakin on tarjolla vain nakkeja ja lihapullia? Ravintola-alalla olleena tiedän, että ne nakit, lihapullat ja ranskalaiset ovat siellä listalla vanhempien vaatimuksesta. Siis yksi perhe noin 3-vuotiaan lapsen kanssa oikeasti vaihtoi ravintolaa sen takia, että meillä ei ollut listalla ranskalaisia. Kun meidän pikku Olli-Pekka ei suostu syömään muuta kuin ranskalaisia! Surullista.

Dilemma alkoi selvitä, kun vahingossa sain selville, että suomalaisissa vauvojen purkkiruuissa ei todellakaan ole mitään yksittäisiä kasviksia soseutettuna kuten olin olettanut. En ole Piltti-hyllyyn tutustunut itse asiassa ollenkaan, koska vaikka en olisi sormiruokailuun alkanutkaan niin olisin kuitenkin tehnyt soseet itse. Ei siis ole ollut tarvetta. Tänään sitten kävin pienellä tutkimusmatkalla lähi-Prisman lastenruokahyllyllä ja ihan totta! Marjasoseita on vaikka muille jakaa, sieltä löytyy ihan yksittäisiä marjojakin soseena. Kasviksia sen sijaan ei todellakaan ole. Kaikessa on perunaa tai porkkanaa tai bataattia tai kaikkia näitä. Ei puhettakaan mistään purjososeesta. Tämän lisäksi niissä soseissa tosiaan on yleensä sitä pääraaka-ainetta korkeintaan joku 20%. Loput on vettä ja jotain muuta. Olen entistä iloisempi, että päätin jo aikaa sitten ettei U:n tarvitse syödä niitä!