tiistai 28. elokuuta 2012

Keitä me ollaan

Olen viime päivinä lukenut paljon muiden kirjoittamia blogeja, lähinnä sormiruokailua käsitteleviä. Innostuin tosissani sormiruokailun ajatuksesta ja päätin alkaa soveltamaan sitä oman lapseni kanssa - sitten kolmen kuukauden päästä. Hyvissä ajoin siis liikkeellä. No joka tapauksessa. Huomasin, että ensinnäkään en löytänyt kovin montaa varsinaista sormiruokablogia ja jokaisessa blogin päähenkilö oli jo reilusti ainakin toisella vuodella, eipä sillä että se varsinaisesti mitään haittaisi, eihän asia sinänsä vanhene. Ehkä sen takia ylipäätään kiinnitin asiaan huomiota, että minua tällä hetkellä kiinnostaa nimenomaan sormiruokailun alkuvaiheet ja niitä käsitteleviä postauksia olisin voinut lukea paaaaaaljon enemmänkin.

Toiseksi, itseäni kiinnostaa tavattoman paljon lapsen kehitys ensimmäisen vuoden aikana. Tietysti sormiruokablogeissa näitäkin asioita sivutaan, mutta en törmännyt varsinaisesti sellaiseen blogiin jossa olisi kiinnitetty erityistä huomiota asiaan.

No, ottaen huomioon että rakastan kirjoittamista, päätin tehdä itse blogin jossa yhdistyisivät nämä kaksi asiaa. Blogin tavoitteena on ennen kaikkea toimia minulle itselleni "päiväkirjana" ja paikkana jonne voin kirjoittaa ajatuksiani, mutta toivon myös että joku mahdollinen lukija löytäisi minun blogistani vastauksia kysymyksiinsä ja tiedonjanoonsa, kuten minä olen löytänyt muiden blogeista! Haluan yrittää raportoida asioista tarkasti ja tiiviisti, päivittäisiä postauksia en lupaa mutta siihen pyrin. Onhan se kiva kun on paikka jossa saa luvan kanssa jaaritella lapsukaisestaan ja siitä mitä kaikkea hän tänään on oppinut.

Eli keitä me sitten ollaan? Blogin päätähti on Herra U, melkein tasan kolmen kuukauden ikäinen pikku poika. Blogia kirjoittaa U:n 29-vuotias äiti. Perheeseen kuuluu myös isi, jolla tosin ei ole tämän blogin kanssa mitään tekemistä. Perheemme asuu pääkaupunkiseudulla. Isi on iltapainotteisessa työssä, mikä tarkoittaa sitä että U viettää äidin kanssa suurimman osan ajastaan. U on luonteeltaan kiltti ja hymyilevä lapsi, ei kitise turhia. Hän siis on perheemme ensimmäinen lapsi ja näin ollen kaikki on uutta ja ihmeellistä.

Mielessä vilisee jo vaikka kuinka paljon blogipostauksien aiheita, huomenna pitää niitä sitten alkaa kirjoittamaan ylös. Luvassa ainakin tiivistelmä U:n tähän astisesta elämästä sekä raportti sormiruokailun valmistelusta. Yhdeksi otsikoksi suunnitteilla on "Esikoisäidin höyrähdys", pitäen sisällä asiaa esimerkiksi siitä,  että pojallamme on jo oma kirjahylly...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti